sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

 
Meillä on iskä se joka jaksaa askarrella lasten kanssa. Tämmöinen oli valmistunut pienimmän toiveesta minun kauppareissuni aikana!
 


Meillä herkutellaan harva se päivä tämmöisillä söpöillä kuppikakuilla -ei, en minä jaksa tämmöisiä väkertää, vaan oma heppatyttö♥
Minkäköhän värisiä taideteoksia seuraavaksi maistellaan?
 




 
Tämmöisen aarteen löysin siivotessani jotain laatikkoa. Olen sen 8 -vuotiaana kirjoittanut, kun asuimme jonkun aikaa Israelissa, Jerusalemissa. Opettaja oli antanut minulle mukaan ruutuvihon "päiväkirjaksi" ja siellä on monta hauskaa piirustusta ja ajatusta. Muistan vieläkin paljon asioita siltä ajalta... Ja niinkuin tästäkin runosta ilmenee, oli ikävä Suomeen aika kova, varsinkin kavereita kaipasin. Viimeisinä viikkoina laskin päiviä kotiinlähtöön kammasta piikkejä taittamalla:) Ja muistan myös niin paljon ihania hetkiä tuosta ainutlaatuisesta ajasta Jerusalemin kodissa♥ Ehkä rakkaus tuota maata kohtaan syttyi jo silloin lapsena.
 
 
Nämä pojan piirustukset ovat niin kauniita -tämä pääsi heti esille koulusta kotiuduttuaan.
 

 
Ja tämä Ihana runokirja tarttui mukaan kirjastoreissulla! Sen on kuvittanut ja runot runoillut ystäväni Mervi  Tuulilaaksosta. Olen NIIN ylpeä hänestä♥ Hän on kirjoittanut jo useamman lasten kirjan ja tälläkin hetkellä hänellä on työn alla jotain kivaa. Ja jo silloin kouluaikoina, kun olimme paljon yhdessä, hän piirusteli koulukirjan sivuille ihania eläimen kuvia. En voinut käsittää, miten taidokkaasti hän siirsi historian kirjan reunaan lampaan, kissan, syksyisen puun, lapsen katsomassa taivaalle... Ja nyt lumoudun katsellessani tämän kirjan kuvitusta ja ajatuksissani on iloa. Joku saa tehdä juuri sitä mistä eniten nauttii. Joku löytää sen ihan oman polkunsa kaikkien polkujen joukosta ja elää unelmaansa.
 
Yksi runo tästä suloisesta ja hauskasta kirjasta:
 
Rakkauslaulu
 
Voi lipova kieli
ja liehuva häntä!
Voi koiranilma
ja riehuva räntä!
 
MINÄ RAKASTAN HÄNTÄ!
 
Hänen perässään juoksisin,
lahjoisin paistein.
Häntä ihailisin
minä kaikin aistein!
 
Hän on uhkea, kukkea
oikea missi,
hänen vuokseen moni
kintuilleen pissi.
 
Minun mieleni niin kovin
seuraansa halaa,
tahtoisin lausua
hänelle salaa:
 
"Sua armastan, lemmin ja rakastan.
Sulle luita jo valmiiksi pakastan!"
 
 
 
Mutta näiden monenlaisten, sekalaisten ajatusten ja kuvien myötä toivotan sinulle aurinkoista alkavaa viikkoa ja ilon pisaroita♥ Minä raotan huomenna varovasti uuden työpaikan ovea, kurkistan siitä jännittyneenä, mutta avaan sen sitten ihan ylös asti auki ja astun sisään. Kyllä se siitä lähtee!
 
 









10 kommenttia:

Mervi Heikkilä kirjoitti...

Voi... Täällä ihan silmät kostuu. Selvästi sinäkin olet oman, ihanan polkusi löytänyt.
Tsemppiä töihin, kyllä se siitä todellakin lähtee. Minä menen huomenna ohjaamaan lapsia kirjoittamistyöpajoihin - pitkästä aikaa sellaista hommaa. Jännittää vähän.
Terkkuja heppatytölle toiselta sellaiselta. Meidänkin heppatyttö muuten leipoo, viimeksi juustosarvia.

Henna kirjoitti...

Mervi: ♥ Mukavia nuo leipovat heppatytöt! Mutta äitillä ei meinaa mennä housunnappi oikein kiinni enää...

MINNA kirjoitti...

Ihania tunnelmakuvia. Onnea uuteen työhön!

Henna kirjoitti...

Kiitos Minna!

Mervi Heikkilä kirjoitti...

Samoin on päässyt täälläkin käymään...

Liila kirjoitti...

Kiitos ihanasta päivityksestä ja kuvista. Ja sinulle kaikkea hyvää ja työniloa ♥

Ina kirjoitti...

Tsempitykset taalta uuteen tyohon. Kylla se siita lahtee alkujannityksen jalkeen. Odotan kovasti etta vanhimmainen tulee sen verran vanhaksi etta osaa itse tehda herkkuja. Nyt on lahinna kaverina mutta siinahan tuo oppii. Mukavaa viikkoa sinulle!

Henna kirjoitti...

Liila, kiitos!

Ina: kiitos:)

Emileitha/Tarja kirjoitti...

Kaikkea hyvää uuteen työpaikkaasi..voi miten kivoja muistoja ja ajatuksia jaoit kanssamme. Kiitos niistä

Henna kirjoitti...

Voi Tarja -kiitos itsellesi♥