maanantai 29. joulukuuta 2014





♥Muumimaista talvista elämää.
Ei kovin kiire mihinkään
Mutta ei kovin paljon aikaakaan
laiskotella.
Koska paljon on mammalla ihan niitä tavallisia kotihommia.
Mutta tämmöistä tänne
ihan mukavaa.
Ja aina on aikaa ottaa kutimet käteen,
tai hörpätä hunajateetä
Tai leikkiä että muumitalossa on juhlat.
 




sunnuntai 21. joulukuuta 2014









 





Näiden kuvien myötä haluan toivottaa Sinulle joulurauhaa♥
 
 
-Henna-




torstai 27. marraskuuta 2014


 
 
Kaikenlaista pientä on tullut tikuttua -pukinkonttiin♥
Jokaisena päivänä edes hetkeksi istahdan kutimet kädessä ja annan ajatusten kulkea silmukoiden lomassa.
 
 
 

 

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

 
Tykkään kyllä joulusta.
valoista
lumesta
lauluista
tunnelmasta
tuoksuista
odotuksesta
salaperäisyydestä
lasten yllättämisestä
jännityksestä
muistamisista
 
Mutta taas tänään tuli SE olo:
En haluaisi enää yhtään uutta tavaraa siivottavakseni.
Kun entisetkin on hujan hajan hyrskyn myrskyn mukkelis makkelis sikin sokin.
 
Haluaisin jouluuni vain sen
tunnelman
rauhan
lämmön
ilon
 
Ja taas päätän mielessäni syvästi ja hartaasti;
kaksi lahjaa riittää jokaiselle lapselle.
Läheisille vain jotain, joka tulee oikeasti käyttöön.
Ajatuksella.
 
Hukumme yltäkylläisyyteen ja turhaan tavaraan.
Kun jossain ei ole edes sitä tarpeellista, mitä me pidämme itsestäänselvyytenä.
 
Tykkään kyllä joulusta.
Mutta.


lauantai 1. marraskuuta 2014









Me on tytön kanssa tehty pöllöjä pahvista Neppajymykerhon innostamana -papoille ja isälle isänpäiväksi. Isomummulle laitettiin postin välityksellä Kuitukuun söpö rätti arkea piristämään. Ja lasten serkkuvauvalle tein talveksi huopatossut Pizzicaton kauniiden tossujen ohjetta seuraillen. Tein nämä luonnonvärisestä kaksisäikeisestä hahtuvalangasta ja varret neuloin samanvärisestä villalangasta. Tosi suloiset tuli♥ Ja varmasti lämpimät vauvalle talvi"kengiksi" vaikkapa vaunu-unille. 

keskiviikko 22. lokakuuta 2014










Mää vaan tykkään niin kauheasti
 
-syksystä
-pihlajanmarjojen läpitunkevasta punaisesta
-kotielämästä
-käsillä tekemisestä
 
Ei kertakaikkiaan, tänään taas meinaa loppua päivä ennen kuin saan tehtyä kaikki mitä haluaisin. Eikä siis mitään ihmeellistä ja kummallistakaan. Kunhan istuisin vaan takan eessä ja neuloisin noita valkosia pehmosia lapasia lahjakoppaan ja sitten ripustaisin raikkaalta tuoksuvat pyykit narulle, jonka jälkeen joisin lämmintä maitoon keitettyä kaakaota ja parsisin taas reiät villasukista ja lukisin pikkusen jotain mukavaa. Ja sitten istuisin tytön sängynlaidalla ja kysyisin, mitä kuuluu ja tekisin pojan eväsleivät valmiiksi. Laittaisin pikkuakan hoitovaatteet aamuksi riviin ja peittelisin ja antaisin sille pusun, vaikka se nukkuukin ja tuhisee unissaan. Rutistaisin ukkoani ja kertoisin jotain, jota en kellekään muulle. Ja sitten vielä neuloisin peukalon lapaseen, tarkistaisin että ulko-ovet on lukossa, puhaltaisin kynttilät sammuksiin ja laittaisin kissalle ruokaa.
 
Tykkään illoista. Mutta ne loppuu aina kesken.





lauantai 11. lokakuuta 2014






Taas tänään mietin sitä, että kaikkein parhaimpia ovat ne tavalliset päivät.
 
Pehmoisen peiton virkkaaminen pienelle ihmiselle.
Lahjakopan täyttyminen uusilla lapasilla.
Jalassa eriparisukat.
Tytön tekemä kampaus.
Laulu ja leikki.
 
Sellaiset jutut pääsivät kuviin tänään.
Kuvien ulkopuolella jäivät:
nuhaiset nenät, sotkuinen tiskipöytä, kurttuiset pyykit.
 
Paljon mahtuu yhteen päivään.
 
Ja se kaunein väri arkisen päivän sateenkaareen piirtyy illalla, kun pikkuinen peiton alta kuiskaa; "Oot mun lempiäiti, äiti-linsessa".
 
 




sunnuntai 5. lokakuuta 2014






 
Joskus päivään tuo iloa joku pienisuuri asia.
-tytön leipoma suklaakeksi
-pikkuisen pyhäkoulussa askartelema "turvatasku"
-uudet napit korvissa
-oman maan babyporkkanat
 
 
Erityisesti tuo turvatasku toi minulle tänään lämmön tunteen. Kaikki menneet, kaikki tulevat, tämä hetki. Pitäköön ne sisällään mitä tahansa, saan levätä Taivaan Isän "takataskussa".
 






perjantai 26. syyskuuta 2014



Norjan matkalla aloitetut harmaat sukat ja kämmekkäät valmistuivat eilen ystävälle kiitokseksi. Novitan Kaiku-lanka on mukavan pehmoista, mutta sukissa tuskin kovin kestävää -unisukkina lämpöiset.





Aroniamarjoja on mukava poimia. Mausta en oikein tykkää, mutta äiti ja anoppi osaavat tehdä näistä hyytelöä, jota ehkä minäkin opin joskus syömään.
 


Neljävuotias on innostunut ompelukuvista. Muistan itsekin tehneeni näitä lapsena.
Mutta kärsivällisyyttähän siinä koetellaan, kun lanka on välillä solmussa ja menee väärästä reiästä. Ja neljävuotiaalla pinna on ilmeisesti vasta neljä senttiä pitkä?
 
Viimeisiä lomapäiviä tästä kolmannesta lomanpätkästä vietellään, maanantaina tartutaan taas leivänsyrjästä kiinni :)
 
Tämä syksy on ollut
-ajatuksia täynnä
-väsymystäkin
-päähänpistoja
-ja niiden toteuttamista
-muistojen penkomista
-soittoa
-värejä
-haasteita
-hosumista
-paljon uusia asioita
-huolta
-oppimista
-oivaltamista
-anteeksiantamisen opettelua -itselle
-arkea
-upeita lomapäiviä
-uskomattomia luonnon taideteoksia
-hetkiä rakkaiden kanssa
-suuria kupillisia kahvia
-kynttilöitä
-ensimmäisiä takkavalkeita
 
 
Mitä sulle kuuluu?
 
-Henna-