Tiedättekö ne ihanat "mummolan mökkitäkit", sellaiset vanhat aidot suomalaiset, joissa on silkkinen päällinen ja kun niiden alla nukkuu, tuntee olevansa turvassa, koska peitto painaa niin paljon? Minä löysin sellaisia kaksi kirpputorilta, yhdeksän euroa vain maksoin. Uskotteko, että olen tosi iloinen♥
Tänään ulkoilutin niitä (ensin pesin 60 asteessa, hui) tunkkaisen hajun häätämiseksi.
En tykkää nukkua sellaisten nykyaikaisten keveiden peittojen alla. Peiton pitää olla raskas! Muistan kun olin vanhusten parissa töissä ja kuinka levottomat dementoituneet vanhukset sai rauhoitettua nukkumaan, kun laittoi painavan räsymaton peiton päälle (ei ehkä kovin hygieenistä, mutta se oli hätäratkaisu), se tuo sellaisen levollisen ja turvallisen olon.
Niin ja niistä räsymattoraidoista en lakkaa tykkäämästä myöskään. Ja niitähän syntyy summanmutikassa pienistä lankanöttösistä vaikka pieniin jalkoihin jouluksi.
Ihanan, mahtavan kuoromme kanssa olimme tässä muutama viikko takaperin pääkaupunkiseudulla viikonloppureissulla ja minut sekä muutaman muun naisen majoittaneen pariskunnan rouvalle neuloin kiitokseksi sukat. Ystäväni neuloi paljon isommat herralle.
Tokkopa osaan enää sukkia kummempaa tikuta, mutta haittaneeko se? Aina sitten yksitellen niistä nappaan kuvan, kun heti melkein puikoilta tipahdettuaan ne juoksevat jonkun jalkaan. Ikinä en taida saada otetuksi sellaista hienoa kuvaa, jossa vaikka pyykkinarulla roikkuisi kymmenen paria villasukkia. Hidas neuloja ja paljon kylmiä varpaita. Ukkonen sai nuo alimman kuvan sukat♥
Lämpöistä mieltä Sinulle.
