torstai 17. maaliskuuta 2011

Joka paikassa virkataan nyt isoäidinneliöitä ja olen niihin jo melkein kyllästynyt ajatuksen tasolla. Siltikin ne ovat kauniita ja oikeaa väriterapiaa pimeän talven jälkeen. Niinpä otin virkkuukoukun käteen ja kaivoin samanvahvuisia villalankoja pohjattomasta aarrearkustani. Ja kävin ostamassa muutaman piristysvärin lisäksi. Isommalle tytölle päiväpeitto haaveissa (onneksi on pinnasänkykaverikin jos kärsivällisyys ei riitä ison peiton tekemiseen).

8 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Ihanat kevään värit! Pian tarkenee mennä ulos virkkaamaan, että saa linnunlauluterapiaa samalla!

kivitasku kirjoitti...

Maria: Niin, ei mene kauan kun tarkenee mennä ulos ilman tumppuja - ja vaikka virkata auringonpaisteessa:) Se on jännä miten minulla aina näin keväällä iskee sellainen värien tarve, talvella nautin tummista ja maanläheisistä sävyistä, mutta nyt taas ahmin värejä.

Hanna kirjoitti...

Mun pitäis kans kokeilla tuota Isoäidin neliötä! Mulla vaan ei ole virkkuukoukku pysynyt kädessä, joten opettelua varmasti alkuun on, ennenkun alkaa sujua:), mutta toisaalta harjoitus tekee mestarin ja haastetta pitää olla! Kauniita ovat nuo värit ja tuo liivi on aivan upea!!!

kivitasku kirjoitti...

Hanna: Kyllä varmasti opit isoäidinneliön virkkaamisen - ohjeita löytyy netistäkin. Kannattaa kokeilla (varoitus:voit jäädä koukkuun). Kiitos, tyttö ja minä tykätään molemmat kans tuosta liivistä:)

Anonyymi kirjoitti...

Vastavierailulla täällä! Minäkin olen jäänyt koukkuun isoäiteihin. Ja sitten ylipäätään tilkkupeittoihin! Tänään tai huomenna taidan saad yhden valmiiksi ja sittenhän voi aloittaa taas pari uutta tilalle ;)

marjo-riitta tikkuvartaasta

kivitasku kirjoitti...

Marjo-Riitta: Kiitos vierailustasi!

Hanna kirjoitti...

Ehkäpä kokeilenkin neliöitä, kunhan saan taas yhdet vauvan sukat vartailta valmiiksi! Niitä onkin pitänyt tänä vuonna tehdä jo useammat, kun vauvoja on syntynyt niin monta!
Näin muuten unta toissa yönä, että liftattiin yhdessä samaan työpaikkaan ;), liekkö enneuni???

kivitasku kirjoitti...

Hanna: Vauvansukkia onkin kiva tehdä ja ovat ihana lahja! Hauska uni... Eihän sitä koskaan tiedä;)