keskiviikko 5. syyskuuta 2012





 
Uudistettu tuoli ja askartelupöytä kovassa käytössä. Liimaaminen ja leikkaaminen on nyt pienimmän lempitouhuja -äiti on saanut jo valtavan paljon ihania askarteluja takan reunalle! Toinen tuoli tekeillä -siihen tulee punaisia palloja:)
 
Löysin tuon kivan Rasmus -nalle peltirasian kaapin perukoilta. Se on hyvä purkki värikynille ja sen kivoja kuvia on katseltu monet kerrat.
 
Äidiltäni sain näitä hiutuneita lakanoita "jatkojalostukseen" -ne herättävät minussa paljon muistoja lapsuudesta... Tuo ruskea kangas oli ensi verhona makuuhuoneen ikkunassa ja myöhemmin lakanana. Tykkään pehmeiksi kuluneista kankaista. Ja varsinkin niistä joihin liittyy muistoja.
 
 
Syksyistä keskiviikkoa Sinullen♥

4 kommenttia:

Ina kirjoitti...

Vanhat hitunaiset lakanat on kaikkein ihanimpia. Yritin kovasti niita aidilta saada mutta oli rontti laittanut ne matonkuteiksi. OIH JA VOIH! Mika menetys! Siis minulle. Toivottavasti saat jatkojalostettua niista jotain ihanaa!

KahviKaneli kirjoitti...

Ihania!
Meillä oli lapsuudenkodissa tuommoiset ruskeat pussilakanat. Inhosin niitä silloin ja nyt hyppien keikkuen niitä kaipaan :O)

MINNA kirjoitti...

Lasten tekemä taide on mukavaa saada. meilläkin sitä on esillä vähän joka huoneessa. Saamasi lakanat on kauniita. Mitäköhän niistä keksit?

Henna kirjoitti...

Ina: Se on kyllä harmi, jos kuteiksi ehtivät -toisaalta, pääseväthän ne käyttöön niinkin. Saa nähdä, mitä noista keksin, voi olla että teen tyynyliinoja...

KahviKaneli: Kun ikää tulee, niin kaipaa näkyviä "muistomerkkejä" lapsuudesta...

MINNA: Niin, lasten taide on parasta:) Niin, nyt vanhat lakanat ovat kaapissa, odottamassa jotakin, katsotaan...:)