Toivon Sinulle leppoisaa uutta vuotta!

Kiitos Taivaan Isä, että siunaat tulevan vuoden

-anna sen olla täynnä elämää.

En voi pyytää pelkkää onnea, mutta rauhaa ja kärsivällisyyttä, iloa ja ymmärrystä - niitä haluan toivoa.

Kiitos, että Sinä olet kanssamme joka hetki

ja siksi saamme astua rohkein mielin tuleviin päiviin.

Haluan antaa Sinulle haaveeni, unelmani, toiveeni

ja luotan, että Sinä johdatat niinkuin parhaaksi näet.

Ja se tie on turvallinen.

Siunaa perhettämme, omaisiamme ja ystäviämme

-jätän rakkaimpani Sinun vahvoihin käsiisi myös tulevana vuotena.

Täällä on tehty kynttilöitä, pelailtu lautapelejä ja hiihdelty. Saatu olla yhdessä monta päivää, kun isäkin on lomalla:)

Kiitos tästä päivästä

Joskus elämä pysähtyy.

Minulle kävi tänään niin

-jarrutin autolla voimakkaasti lujassa vauhdissa, kun edessä oli tielle pysähtynyt auto. Autoni heittelehti kaistalta toiselle liukkaalla tiellä ja melkein osui toisella kaistalla vastaantulevaan autoon. Siinä hetkessä ehdin miettimään, miten kestän jos aiheutan jollekin toiselle ihmiselle onnettomuuden. Onneksi auto ajautui oikealle puolelle ojaan, paksuun lumihankeen, eikä kenellekään käynyt mitenkään.

Ehdin siinä, muutamassa sekunnissa huutamaan; Jeesus, jos on mun aika lähteä niin ota kotiin!

Mutta vielä ei ollut minun aikani.

Ja sitten tuli ihania ohikulkijoita ja saimme auton ojasta pois, kiitos ihanille auttajille:)

Kuule, pidetään asiat ylöspäin kunnossa, ihan meistä jokainen - tässä elämässä on tehtävä valinta ketä seuraa. Ei siirretä sitä, TÄRKEINTÄ asiaa, huomiseen.

Tämän ihanan viime jouluna saamamme kortin kuvien ja sanoman myötä haluan toivoa Sinulle rauhallista joulua.

2,5kg piparitaikinaa

Ajattelin jo muutaman tunnin uurastuksen jälkeen, että tämä oli sitten viimeinen joulu, kun tehdään näitä - seinät vinksallaan ja ihan hassun näköisiä. Ja sulatettua sokeria meni varmasti pussillinen, ennenkuin vinot osat saatiin kiinnitettyä toisiinsa. Mutta sitten kun niitä illalla lasten kanssa katseltiin, nenänpäät tomusokerissa ja masut täynnä piparitaikinaa - niin nehän näyttivät ihan mukavilta. Ja päivä oli ihan hauska, loppujenlopuksi. Että varmasti taas ensi vuonna linnat ja tallit rakennellaan:)

tuunausta

Löysin kirjaston poistokirjoista huonokuntoisen vanhan kirjan, 0,50eurolla. Koska kertomus vaikutti mukavalta ja lyijykynäkuvitus oli upea, päätin tuunata siitä tytölleni lahjan; teippasin irtoamaisillaan olevat lehdet, otin huonokuntoiset paperikannet pois. Leikkasin kansikuvasta osan, jonka liimasin kanteen, kuin myös ihania, kimaltelevia "timantteja" koristeeksi. Kirjan aiheesta kirjoitin takakanteen lyhyesti.

Paperipussin koristelin vanhasta, kirpputorilta ostetusta ränsistyneestä satukirjasta leikatulla kuvalla, helmillä ym.

Ja tiedän, että oma heppatyttö on onnellinen tästä lahjasta:)

Ja minä olen aina iloinen, kun saan tehdä jostakin vanhasta ja ehkä muutoin hyödyttömästä tavarasta jotain kaunista ja upottaa siihen aikaani ja lämpöä lahjansaajaa kohtaan.

Tunnelmia joulua odotellessa

Näin meillä;)

Ei tietoakaan mistään joulustressistä.

Mennään ihan leppoisasti, vauvan ehdoilla.

Mukava olo, kun on muutama paremmin nukuttu yökin takana - osaa jo sanoa lauseenkin loppuun unohtamatta mitä olikaan sanomassa ja muistaa hakea lapset ajallaan koulusta, kun ei ole aivan nukuksissaan kaiken aikaa.

(huomaa kahdet villatöppöset putin jaloissa - tullut äitiinsä).

Rakkainen

5kk

Hymyaurinko

Kuolaaja

Villahousu

Höpsöttäjä

Söpönen

Rakkainen

Ainutlaatuinen

Taitava

Utelias

Innostunut

Nälkäinen

Heiluvainen

Viluinen

Kultainen

Kovaääninen

Suloinen

Herkkä

Lahja - joulun PARAS Lahja

Ihanaa pehmoista villalankaa muuttumassa palmikoiksi -joululahja, hys...

Ja vauvan peitto on ollut jo kovassa käytössä:)

Tip Tap

Taivaan Isä, kiitos että annat minulle tänä jouluna ymmärrystä ja rohkeutta hypätä pois siitä kummallisesta ajatuksesta, että joulu tulisi tekemällä. Valon ja ilon juhla. Se riittää, kun avaan sydämeni, että rakkautesi voi sen täyttää. Ja avaan käteni, että lapset saavat tulla syliini. Täytän kodin lämpimällä kynttilän valolla ja laulamme yhdessä laulun Sinulle. Riittää, kun ollaan vaan, yhdessä. Jos vain saisin jotakin muistaa lämpimällä ajatuksella - vaikka lasten kanssa leivotuilla herkuilla. Jotakin, joka ei osaa sitä odottaa. Vaikka sitä vanhaa suloista mummoa, jolla on varmasti paljon yksinäisiä hetkiä.

Niin vähän on tärkeää. Oikeasti tärkeää.

Kesken ja valmistakin

Puikoilla tällä hetkellä peitto omalle vauvalle, ihanasta liukuvärjätystä hahtuvalangasta. Siitä tulee niin paksu ja lämmin... Pieniä kruunuja valmistunut ja omalle äidille kämmekkäät Ullan ohjeella: http//www.ullaneule.net/0305/ohjeet_palmikkokammekkaat.html

Olen näitä muutamia tehnyt vuosien varrella, ja ihanat ovat. Sopivat minkäkokoiseen käteen vain venyvän palmikkopinnan vuoksi.

Äitimuori saa näillä ratkottua vaikka ristikoita pitkillä auto- ja lentomatkoilla jos on vilu:)

Maailmamatkaajat taitavatkin istua tällä hetkellä lentokoneessa pilvien yläpuolella.

Haikea olo ja ikävä jo nyt. Mutta onneksi nykyään on tuo yhteydenpito niin helppoa.

Milloin?

Niin jotta milloin alkaa se kuuri. Kun varsinkin näin joulun aikaan on niin paljon hyviä herkkuja joita ei voi vastustaa. Ja pitää leipoa kaikenmaailman myyjäisiin ja täytyyhän sitä maistaakin, että tietää minkämoisia aikoo muille myydä. Ja anoppikulta leipoo maailman parhaat piparit, jotka pitäis laittaa minulta ihan kokonaan piiloon.

Pehmeitä paketteja

Siskon bikinit valmiina. Tein hänelle myöskin olkalaukun vanhoista sammareistani:) Lahjat on saatu ja annettu, kun pidimme perheeni kanssa joulujuhlaa jo vähän etuajassa. He kun lähtevät jouluksi kaukomaille. Syötiin äidin tekemä jouluateria, laulettiin joululauluja, luettiin jouluevankeliumi ja availtiin kääröjä. Tuntui aivan jouluaatolta...

kiharat suoriksi

Kun villasukat ovat niin puhki että varpaat pilkistää, voi varret purkaa langaksi - keriä vyyhdeiksi, pestä ja kuivuttuaan keriä keriksi - ja kutoa jotain uutta...

Tarinoita

Tykkään esineistä joilla on tarina :) Tuo 3-vuotiaana saamani kortti on IHANA ja oikea aarre nyt omalle tytölleni, joka pitää hepoista (ja keppihevosista, joita meillä asuukin monen monta). Mukavaa, kun äitini on säilyttänyt muistoja vuosikymmenten takaa.

Ja pidän koruista, joilla on tarina - en uusista, kaupasta ostetuista. Tämä rintakoru on mummultani, hän on luultavasti pitänyt siitä yhtä paljon kuin minä nyt. En tiedä kuinka vanha se on, enkä välitä vaikka se olisi ihan rihkamaa - minulle se ja muutama muu koru on tärkeä sen vuoksi että se on paitsi kaunis, myös kuulunut jollekin joka on minulle tärkeä.

Tässä tekeillä siskolle joululahja ja itselle villasukat. Mistähän se johtuu, että saan viikossa sukan pohjat puhki? Ja koska olen huono parsimaan, on aina valtava sukkapula.

Huomasin juuri, että joulukaktus on nupulla! Kuinka sekin on viisas -tietää, että nyt on aika kukkia... Tämän vanhan lehden kansikuvan laitoin kehykseen, oli niin ihana.