Katselee jo ihmetellen maailmaa ja osaa hymyillä ihan tarkoituksella. Tykkää olla sylissä ja kantoliinassa, jossa kulkee äidin mukana päivän touhuissa.
Pieni kengurunpoikanen. Ja hippaliinu. Lakkainen. Hoppana. Ryynimuikkunen.
Ja oikeakin nimi on jo:)
2 kommenttia:
Ihmeiden aika ei ole koskaan ohi...niin ihana :) t.Eila
Kyllä sitä ihmettelee aina vaan - uutta perheenjäsentä:)
Lähetä kommentti