Se on niin mukavaa, kun näkee jotain valmistuvan. Ensin on lankakerä ja ajatus. Ja tuntien jälkeen on valmis työ. Ja jos se vielä on omasta mielestä onnistunut ja pääsee käyttöön niin onhan se palkitsevaa.

 

Ja palkitsevia asioita on niin paljon. Vaikkapa marjojen noukkiminen -kun sanko ja pakkanen täyttyvät pikkuhiljaa.

 

Kun monet asiat arjessa alkavat aina alusta, päivä toisensa jälkeen, niin on mukava vetää villasukat jalkaan ja tietää saaneensa aikaan edes jotain vähän pysyvämpää, vaikkakin niin arkista.

 

 

Suklaalaku-polvisukat kivitaskupuodissa.

Jospa sinne noita polvisukkia saisin useampiakin tehtyä syksyn ja talven aikana -ehkä.