Pojalla huomenna synttärit - on kauan pyytänyt minua tekemään kilpikonnan ja nyt ajattelin tarttua puikkoihin kun löysin kivan ohjeen (Maija Paavilainen, Pehmoisia neuleleluja). Jostakin syystä en oikein tykkää tehdä neulottuja tai virkattuja leluja vaikka ovat kyllä ihania lahjoja:) Jämälankoja saa hyvin käytettyä ja sisälle uppoavat pienet langanpätkät täytteeksi. Se "oikea" lahja pojalle on jotain ihan muuta, teknistä ja -huoh- tylsää (äidin mielestä). Tässä on vähän pehmikettä kovaan ja tietokoneistettuun maailmaan:)

Ja tässä tämän päivän tunnelmia. Väsymystä on kun ei aurinkokaan paista ja pitäisitehdä -lista on varsin pitkä. Mutta, huomaan itsessäni ilokseni asenteen muuttumista näissä "en ehdi tehdä kaikkea" -tilanteissa. Olen miettinyt tätä kiireistä nykypäivää paljon ja tietoisesti hidastanut tahtia. Kaikkea ei tarvitse ehtiä ja sen mitä tekee voi tehdä kunnolla ja siitä nauttien. Sillä aikaahan meillä on - kyse on siitä kuinka sen käyttää:)

Sima tuloillaan...

Ja äidin hupulainen lempipuuhassaan tänäaamuna. Taitaa hänkin tykätä langoista:)